Olin aaton statistina. Hiljaisena vieraana poikani kaverin luona Munkassa, jossa nykyään asun. Takapihani ikkunoista näkyneet kerrostalot on muuttunu ihanasti puiksi ja kaupunki metsäksi.
Tekstailin silmät ruokaeuforiasta puolitangossa 40-luvun samettinojatuolista saksalaiseksi rakastajattarekseni osoittautuneen naisen kanssa samalla kun poika pelas maincräftiä metrin päässä muiden 7-vuotiaiden kanssa. Yhdessä olohuoneessa oli kaksi maailmaa. Ja vuosikin vaihtui kahteen kertaan. Ensin täällä, sitten Saksassa. Yksinkertaisuus on kontrolloitua ja siksi niin kaunista, joten vähän juhliakseni poltin ensimmäisen rakettisirkuksen jälkeen hatsin kihkih-tupakkaa. Tuntui omituisen kivalta irrotella ennen saksalaisia. Ja kun Saksa oli vihdoin siirtynyt vuoteen 2015 nukahdin yhden suomiviinapaukun saattelemana.
Yöllä näin unia, joista mies ei olis vain katkera ja kateellinen, vaan vahvasti mustasukkainen. Kun heräsin, oli tänään. Ja päätin, että aloitan kirjani kirjoittamisen. Sen tyylilaji on väritetty todellisuus. Ja se alkaa näin.
Tekstailin silmät ruokaeuforiasta puolitangossa 40-luvun samettinojatuolista saksalaiseksi rakastajattarekseni osoittautuneen naisen kanssa samalla kun poika pelas maincräftiä metrin päässä muiden 7-vuotiaiden kanssa. Yhdessä olohuoneessa oli kaksi maailmaa. Ja vuosikin vaihtui kahteen kertaan. Ensin täällä, sitten Saksassa. Yksinkertaisuus on kontrolloitua ja siksi niin kaunista, joten vähän juhliakseni poltin ensimmäisen rakettisirkuksen jälkeen hatsin kihkih-tupakkaa. Tuntui omituisen kivalta irrotella ennen saksalaisia. Ja kun Saksa oli vihdoin siirtynyt vuoteen 2015 nukahdin yhden suomiviinapaukun saattelemana.
Yöllä näin unia, joista mies ei olis vain katkera ja kateellinen, vaan vahvasti mustasukkainen. Kun heräsin, oli tänään. Ja päätin, että aloitan kirjani kirjoittamisen. Sen tyylilaji on väritetty todellisuus. Ja se alkaa näin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti