En lähtenyt eilen illalla mihinkään, koska oli valmisteluhommia tätä päivää varten. Näin jälkikäteen ajateltuna tärkeät valmisteluhommat tarkoitti sitä, että istuin työpöydän ääressä ja tuijotin seinällä olevaa kummallista amerikkalaista sisustuselementtiä miettien hyviä "I've been watching you" -tyylisiä laineja amerikaksi. Kaveri, Maria, auttoi Facebookissa ja vinkkasi porilaistyylisen "ai sääki elät viä" lainin englanniksi "you look good alive". No en käyttänyt noita, mutta nauratti kyllä ihan helkkaristi ne lauseet, jotka lopulta kuulin itseni sanovan. Niistä tuolla myöhemmin.
Aamulla piti olla mestoilla klo 10, suomen aikaa klo 22 illalla. Vois kuvitella, että jos joutuu kävelemään Beverly Hillsiin töihin, menis Mustangilla tai laittais itsensä nätiksi ja kävelis coolisti piikkarit jalassa naama tällingissä Rodeo Driven hotelliin. No mulla kävi mielessä piikkarit ja taksi, piilolinssit ja kynsilakka, mutta päätin ylittää kaikki omat ja muiden odotukset ja kuntoilla sinne. Niket jalkaan ja piikkarit reppuun.
Tapasin päivän aikana mahtavia tyyppejä. Mieleenpainuvimmat, ja tarkoitan nyt mieleenpainuvimmat eikä ainoat, olivat Sam Trammel True Bloodista (jonka hiuskarvat mun piti poistaa takinkauluksesta jo ennen kättelyitä "ooo, you haves hairs here, can I, you know, remove, yeees...?), Peter Mensah Spartacuksesta (joka oli NIIN ennennäkemättömän yön musta mies, etten muista ollenkaan mitä puhuin, tuijotin vain äijän naamaa), Tony Denison Major Crimesista (joka tilasi gTIEn Frank Blackin. Oscareihin), Adan Canto (joka tilasi Ganes-mallin ja kehui mun irokeesijatkeena olevaa Indian-nahkalettiä johon vastasin: "well thanks, you really should see my underwear". Erityisesti tämä kohtaaminen huvitti kotimatkalla, koska mies oli todella hyvännäköinen painottaen sanaa "hyvännäköinen" kirosanalla, jota en kirjoita), James Morrison (joka sanoi pieksevänsä vaimoansa mun nahkaisella DeVillellä, öh, Oscareiden jälkeen) ja kahvia vieraille tarjoileva upea tumma mies, jonka etunimi alkoi O:lla. Kyllä, oli siellä naisiakin. Eivät olleet yhtä mieleenpainuvia kuin miehet, samaa jalkaa, tukkaa ja kynttä kaikki. Löytyi yhteisiä tuttujakin, joku näyttelijäpoika etunimeltään Eddie tunsi HIMin, 69eyesin ja Duudsonin pojat. Ja tunsi myös Juurikkalan Villen, rock-valokuvaajan. Ainoa pettymys oli Richard Gere, josta näin viime yönä unta ja jonka piti tulla tänään. Päätin, että Mr G tulee huomenna. Ensi yönä näen Bon Jovin. Ja vien sen Elina Wallinille Poriin.
On niin helvetin palkitsevaa saada palautetta. Ja vaikka nää on kaikille kohteliaita jenkkejä, kyllä se vilpittömyys näkyy. Silmistä se näkyy. Mä olen tyytyväinen tähän päivään. Kaikki meni hienosti, pienestä jännityksestä huolimatta. En alkanut hermostuksissani ääntelemään kummallisesti, en kutitellut vieraita, en ollut äänekäs, epäkohtelias, enkä kekkulissa. Olin oma itseni. Ja se tuntui riittävän ihan hienosti. Vartija antoi lopussa kohteliaisuuden: "You were the coolest woman in here". Se tuntui hyvältä.
Söin päivän aikana 2 proteiinipatukkaa, koska Jasmin on sanonut että ihmisen pitää syödä. Jasmin O. on mun uusi "paras ystävä", jonka vastuulle olen heittänyt ruumiinterveyteni. Se muija sai reenattua keskivartaalooni vatsalihakset viidessä viikossa. Upee asialleen omistautunut nuori tsubu.
Vetäsin piikkarit pois jalasta, hupparin nahkarotsin alle, luurit korviin ja ulos hotellista. Kahvimies O. kysyi "do I see you tomorrow", mää sanoin et JES ja hymyilin keskenäni hississä. En polttanut ainoatakaan tupakkaa koko päivän aikana (jiPII!). Huomenna on uusi päivä, joka alkaa uusilla uutisilla by Today Show. Se on valtakunnallinen NBC:n suora lähetys, joka alkaa paikallista aikaa klo 5.30. Suomessa sitä kai pystyy seuraamaan verkon välityksellä, mutta jenkeissä se tulee telkkarista ulos valtakunnallisena idästä länteen. En tiedä mitä siinä tulee tapahtumaan, mutta jos näyttää siltä ettei niitä kiinnosta meitsin härpäkkeet, kantsii tuijotella kuvanauhan taustalle: Aion tunkeutua kuvaan tavalla tai toisella! See you.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti